Joulukalenteri

Jos ei tietäisi mitä suru ja kipu on ei myöskään tietäisi mitä on onni. Jos elämä olisi pelkkää onnea ja tanssia ruusunterälehdillä emme oppisi niin paljoa. Kehittyminen pysähtyisi ja näkökykymme jäisi kovin suppeaksi. Raskaan ajanjakson jälkeen ymmärtää elämän lahjan ja siunaukset ihan toisella tavalla. Kiitollisuus tulee pienistä. Vierailu ruokakaupassa tuntuu taivaalliselta seikkailulta, mitä kaikkea jännää siellä onkaan. Keräät ostoksia koriin ja hymyilet sille että sinulla on mahdollisuus hankkia tarvitsemasi asiat. Luulemme usein että ihmisen herääminen henkisyyteen tarkoittaa luopumista runsaudesta. Että kärsimyksen kautta saamme kutreille kultaisen kruunun. Istut sitten vanhana kiikkustuolissa hiljaa paikallasi koska keinuminen kuluttaa lattiaa ja keinutuolinjalkoja. Lopulta sinulla ei ole varaa edes hymyillä, tiedä vaikka sekin kuluttaisi kasvojen lihaksia ja saat ryppyjä.

Toista se on kissojen maailmassa. Siellä ei pihdata mitään, olla vaatimattomia. Niiden elämässä on kaksijalkaisia palvelijoita jotka kiikuttavat ruokaa kuppiin, rapsuttavat, siivoavat niiden hiekkalaatikon. Sen lisäksi nämä omistavat paljon upeita juttuja joita voi kynsiä tai niissä voi roikkua. Elämä on kissanpäiviä ja ruusunterälehdissä kylpemistä. Se joka uskaltaa tavoitella elämäänsä nautintoa ilman syyllisyyttä, runsautta, kuun taivaalta saattaa kohdata ihmeen. Maailmankaikkeuden lakien mukaan vedät puoleesi sen mihin uskot. Niinpä tänään kuiskaan toiveen taivaalle: Minä olen valmis sille runsaudelle jonka ansaitsen, kaiken sen hyvän olen valmis ottamaan vastaan minkä voin tavoittaa. Siksi että sen kautta voin antaa niin paljon enemmän.