top of page

Joulukalenteri

  • enkeleitä toisillemme
  • 14.12.2016
  • 1 min käytetty lukemiseen

Äiti mulla on uusi ystävä, se on ihan mieletön poika..tai tyttö kertoo aikuinen tyttäreni. Se ei oikeen tiedä kumpi se on ja sillä on vihreä tukka se värjäs sen just kreppipaperilla. Niin että voiko se tulla meille jouluna kun sillä ei ole ketään. Tottakai vastaan edes miettimättä. Jälkeenpäin tajuan etten edes kysynyt uudelta perheeltäni mieheltä ja pojalta sopiiko se heille. Kysyn sitten jälkeenpäin. Tottakai vastaa armaani, kuulostaa mahtavalta poika/tyttö jolla on vihreä tukka, tänne vaan. Minä rakastun lisää enemmän kuin ikinä, siihen että meidän Villassa asuu ihmisiä jotka tahtovat olla enkeleitä toinen toisilleen ja niille joita eivät tunne. Tapasin tänään vihreätukkaisen keijupojan tai tytön, otin rakastavaan äidin syleilyyn ja vain tiesin. Ne jotka täällä kaukana omituisessa maa planeetassa kokevat olevansa yksin erilaisten ihmisten joukossa, outoja ovatkin minun sielunperhettäni. Sukulaisia kaukaisesta keijumetsästä jossa kaikki outo on täysin normaalia. Ne jotka katsovat maailmaa sadun kautta tietävät elämän olevan suuri seikkailu. Omituinen neonvihreä kännykkä pirisee pöydällä, ei tarvitse kauaa arpoa kenen se on. Sen jolla on myös vihreät villasukat ja tukka.


 
 
 

Comments


RECENT POSTS
SEARCH BY TAGS
ARCHIVE
bottom of page